Sopalle karvas tappio Oulussa

Kärsittyään murskatappion kotonaan Ropolle Sopa joutui keräämään rivinsä ja miettimään, mikä meni pieleen. Joukkueen esitykset Pohjois-Suomen Kolmosessa ovat vaihdelleet laidasta laitaan ja tasaisuus on puuttunut. Mitään yhtä yksittäistä syytä on vaikea löytää, miksi välillä voitetaan 7-0 ja välillä taas hävitään samoilla lukemilla. Osasyynsä on varmasti kapealla pelaajamateriaalilla, jossa jo yhden pelaajan poissaolo vaikuttaa paljon. Alkukaudesta tilanne näytti hyvältä mutta pikku hiljaa kauden edetessä miehiä on pudonnut pois eri syistä. Viidestä aloittaneesta juniorista vain Jonne Vaaraniemi on enää mukana ja tähän päälle vielä useammat loukkaantumiset ja opiskelujen alkamiset ovat verottaneet Sopaa rankalla kädellä.

Kuoleman otteluun Tervareita vastaan lauantaina 9.9. saatiin mukaan joukkue, missä oli vain kolme vaihtomiestä. Pöytäkirjan mukaan vaihtomiehiä oli tosin viisi mutta näistä pelaaja-valmentaja Jake Suopanki oli käytännössä poissa ja tulisi kentälle vain mikäli muuten jouduttaisiin pelaamaan vajaalla. Listalla ollut Juho Hartikainen toimi puolestaan Suopangin oikeana kätenä muttei kylkivammansa takia edes pukenut pelivarusteita. Ennen lauantaita Tervareilla oli 15 pistettä Sopan 17 vastaan molempien joukkueiden ollessa putoamisviivan alapuolella.

Sopan avauskokoonpano oli melko tuttua kauraa mutta pelimuodostelmaa hieman vaihdettiin ja otteluun lähdettiin legendaarisella 4-4-2-muodostelmalla. Vielä alkuviikosta ilahduttaneiden syyspäivien sijaan Oulussa puhalsi todella kova tuuli, ja luonnonnurmikenttä oli vielä aamun ja yön sateiden jäljiltä kostea. Ottelu oli Sopalle vasta neljäs tapahtuma tällä kaudella oikealla nurmella, joten ei voi sanoa, että alusta olisi tuttu.

Otteluntapahtumista voi jossitella vaikka kuinka paljon jälkikäteen ja ensimmäinen ”mitä jos olisi tapahtunut toisin” tapahtui jo ennen alkuvihellystä. Kenttää nähden pitkittäissuuntaisesti puhaltanutta tuulta olisi haluttu käyttää hyödykseen mutta hävitty teikkaus antoi vastustajan valita puolen ja Sopa joutui pelaamaan vastatuuleen. Tuuli kostautuikin jo 12 minuutin kohdalla yhdessä maalivahtivalinnan kanssa. Torjuntavastuun oli saanut Timo Ryyppö, jonka vahvuuksia ovat vastaantulot ja jalalla pelaaminen eivätkö korkeat pallot ja keskitykset. Sisäkierteinen kulmapotku maalin eteen otti tuuleen ja leijui juuri ja juuri Ryypön yli, josta se takatolpalta puskettiin maaliin. Jossitella voikin, olisiko penkillä ollut, lähes 20 cm Ryyppöä pidempi Hermanni Aikio poiminut pallon. Joka tapauksessa tilanne 1-0 kotijoukkueelle.

Sopalla oli loistava mahdollisuus tasoittaa peli, kun Heikki Onnela pelattiin yksin läpi. Valitettavasti Onnelan yritys suuntautui suoraan päin vastaan tullutta Tervareiden maalivahtia ja tilanne säilyi muuttumattomana. Taas yksi mitä jos –tilanne lisää.

Seuraava mitä jos –tilanne tuli taas kulmapotkusta 39 minuutin kohdalla. Jälleen sisäkierteisenä annettu kulmapotku otti voimakkaasti tuuleen ja Ryyppö luki tilanteen väärin ja koko Sopan joukkue sai hölmistyneenä katsella miten pallo kiersi suoraan maaliin hipaisten Ryypön käsiä. Tämä maali meni puhtaasti maalivahdin piikkiin, sillä tilanteessa ei ollut häirintää tai muuta, vain kova tuuli joka painoi palloa. Jälleen voisi kysyä saman kysymyksen kuin edellisessä maalissa, mitä jos keskityspalloissa vahva Aikio olisi ollut maalissa.

Maalivahdit eivät loistaneet lauantaina Oulussa ainakaan ensimmäisellä puoliajalla. Sopan kavennus syntyi juuri ennen puoliaikaa, kun vastustajan maalivahti liukastui avatessaan peliä ja pallo lensi tarkoitettua lyhemmän matkan suoraan Allan Brazilille. Brazil otti pallon taidokkaasti haltuun ja vapautti kärjessä pelanneen Pietari Holmin läpiajoon. Konkarin elkein Holm sijoitti pallon varmasti ohi maalivahdin. Kavennusosuma tuli todella tärkeään paikkaan ja tauolle mentiin lukemissa 2-1.

Puoliajalla Sopa teki odotetun vaihdon ja maalitolppien väliin vaihdettiin Aikio. Sopan oli pakko tehdä myös toinen vaihto, sillä Onnela loukkasi aivan puoliajan lopulla kätensä. Toiseksi puoliajaksi kentälle päästettiin Jani Uusitalo ja näin Sopa oli käyttänyt jo 45 minuutin kohdalla kaksi vaihto kolmesta, kun Suopankia ei lasketa.

Toisella puoliajalla Sopa pääsi pelaamaan myötätuuleen mutta valitettavasti tästä ei ollut samanlaista apua kuin oli Tervareille ollut. Sopan oli pakko pelata hyökkäysvoittoisesti ja jopa riskilläkin saadakseen tasoituksen. Hyviä maalitekoja paikkoja oli useita mutta palloa ei vain saatu maaliin. Jyrki Apukka pääsi läpiajoon mutta hänen yrityksensä esteettiin useamman kerran tilanteessa. Myös vaihdosta kentälle tullut Joonas Salminen oli lähellä maalintekoa mutta liekö juuri tuuli sen verran kuljettanut palloa liikaa, että kaukolaukaus kolahti ylärimaan. Tämän lisäksi Sopa sai muutaman hyvän paikan kulmapotkuista mutta pallo ei vain saatu maaliin.

Lopullinen kuolinisku Sopan tasoitushaaveille tuli lisäajalla, kun Tervarit onnistui pujottelemaan Sopan puolustuksen ja sijoittamaan pallon maaliin. Sopalla oli kyllä mahdollisuus selvittää tilanne useampaan kertaan mutta väsyneillä jaloilla palloa ei saatu siivottua pois. Kaikki mahdollinen aika kyllä oli tehdä tasoitus, joten Tervareiden 3-1 osuma oli enempi kosmeettinen. Voidaankin jälleen kysyä, olisiko lopputulos ollut tämä, jos edes yksi kymmenestä paikasta olisi mennyt maaliin.

Mitä pidemmälle kausi etenee, sitä pahemmilta yksittäiset virheet tuntuvat. Vaikka ennen lauantaita oli pelattu 17 ottelua, ei esimerkiksi toukokuussa pelattu tasapeli Kemiä vastaan lukemattomine maalipaikkoineen tunnu samalta kuin juuri ennen kauden loppua hävitty peli, vaikka pisteet ovatkin yhtä arvokkaita pelin ajankohdasta riippumatta. Kylmä tosiasia vain on, että loppua kohden panokset kovenevat sarjatilanteen selkiytyessä vaikka kautta pitäisi pystyä katsomaan kokonaisuutena.

Tappio Tervareille oli karvasta kalkkia Sopan haaveille sarjapaikan säilyttämisestä. Jäljellä olevista kahdesta ottelusta pitäisi ottaa neljä pistettä ja vastassa on ensin kotona OLS ja lopuksi Haupa vieraissa, joukkueet, jotka ovat sarjassa ensimmäisenä ja kolmantena. Päätyyn asti kuitenkin mennään ja mitään ei anneta ilmaiseksi. Kotipeli lauantaina 16.9. pelataan veitsi kurkulla ja lisäksi ottelu on Allan Brazilin kauden jäähyväisottelu Sopassa, sillä seuraavalla viikolla Brazil palaa kotimaansa lämpöön muuttolinnun lailla.